Jyrkkälä viettää 50-vuotisjuhlaansa ja kutsuu turkulaiset juhlimaan uudistunutta asuinaluetta
Jyrkkälän kaupunginosa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tulevana viikonloppuna Jyrkkälässä juhlitaan 50-vuotiasta asuinaluetta sekä sen ulkoasun uudistaneen korjaushankkeen valmistumista kokoperheen kaupunkifestivaali Jykä Popin merkeissä 26.5. klo 11-17.
Jyrkkälä uudistui viisivuotisessa korjaushankkeessa
Jyrkkälässä saatiin tänä keväänä päätökseen Koy Jyrkkälänpolun viisivuotinen, allianssimallilla toteutettu korjaushanke, jossa uudistettiin rakennusten ulkonäkö, pidennettiin niiden elinkaarta sekä parannettiin asumisen laatua. Korjausten myötä Jyrkkälä pyrkii olemaan tulevaisuudessakin houkutteleva asuinalue kohtuuhintaista vuokra-asumista arvostaville lapsiperheille ja senioreille.
Vuosina 1968–1974 rakennetun Jyrkkälän kaikki 17 kerrostaloa kokivat hankkeessa näkyvän muodonmuutoksen: Tuttujen ”kirjaintalojen” harmaat pesubetonijulkisivut vaihdettiin värikkäisiin rapattuihin pintoihin ja keraamiseen laattaan. Myös alkuperäiset aakkoskuviot vaihdettiin modernimpiin. Kahden talon länsipäädyt verhoiltiin aurinkopaneelein tuottamaan sähköä yhtiön käyttöön. Kaikkiin asuntoihin vaihdettiin uudet ikkunat, ja parvekkeet saivat uudet pinnat sekä lasikaiteet. Asuntojen viihtyisyyttä parannettiin koneellisella ilmanvaihdolla ja esteettömyyttä oviautomatiikalla sekä hissien uusimisella. Lisäksi talojen pohjakerroksiin rakennettiin kuusi uutta kivijalkatilaa lähipalveluille, kerhoille ja asukkaiden omaehtoiseen käyttöön.
Jyrkkälän talojen kuntoa on ylläpidetty koko historian ajan säännöllisten korjausten avulla. Nyt valmistuneessa, kokonaisbudjetiltaan noin 28 miljoonaa euroa maksaneessa korjauksessa myös julkisivut saivat uuden elämän. Korjaus rahoitettiin lainalla ja vuokratuotoilla ja sen lasketaan maksavan itsensä takaisin pidentyneenä elinkaarena ja korkeana vuokrausasteena. Myös kiinteistöjen käytön kustannusten lasketaan pienenevän energiansäästön ansiosta.
Syntyessään Suomen suurin ja asukaslähtöinen asuinalue
KOy Jyrkkälänpolku oli syntyessään Suomen suurin yhden kiinteistöyhtiön hallitsema asuinalue. Kaikki alueen runsaat 600 asuntoa omistaa yksi yhtiö, jonka asioita hoitaa oma hallitus ja isännöitsijä, ja ylläpidosta vastaava henkilökunta työskentelee päivittäin alueella.
KOy Jyrkkälänpolku on yleishyödyllinen yhtiö, jonka tarkoituksena on tarjota asukkaille kohtuuhintaista asumista, siksi myös korjaushanke oli tärkeä tehdä laadukkaasti ja silti kustannustehokkaasti.
– Päädyimme malliin, jossa rakentamisen ammattilaiset muodostivat yhteisen allianssin. Allianssimallissa hankkeen aikataulu ja kustannukset ovat ennalta sovittuja. Ennakoitavuus oli tärkeää, jotta esimerkiksi vuokrankorotukset pystytään pitämään hyvin maltillisella tasolla, sanoo Koy Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Marjatta Roth.
Korjaushanke on tiettävästi ensimmäinen Suomessa näin laaja yhdellä asuinalueella toteutettu allianssihanke.
Jyrkkälä on ollut asukaslähtöinen asuinalue koko 50-vuotisen historiansa ajan. Jyrkkälässä toimii muun muassa asukastoimikunta, asukkaista koostuva kehittämisjoukkue ja erilaisia asukastilaisuuksia järjestetään säännöllisesti. Asukkaiden tarpeita huomioitiin erityisesti myös korjaushankkeen suunnittelussa: Asukkaiden tuntoja mitattiin kyselyillä ja asumistarpeita tutkittiin avoimissa työpajoissa. Korjauksen yhteydessä toteutettiin esimerkiksi yksi ikäystävällinen talo, jonka pohjakerrokseen puhkaistiin uusi esteetön sisäänkäynti, rollaattorien ja lastenvaunujen pesupiste sekä latauspiste sähkömopoille.
Kaupungistumisen alkuvuosista väestön ikääntymiseen
Jyrkkälä rakennettiin Suomen kaupungistumisen vauhdikkaimpina vuosikymmeninä, 1960- ja 70-lukujen taitteessa, jolloin kaupungeissa oli huutava asuntopula. Tarvittiin nopeasti edullisia asuntoja, joiden rakentamisessa tekivät yhteistyötä niin valtio, kunnat kuin yrityksetkin.
Jyrkkälä rakennettiin lapsiperheitä varten, ja vuonna 1974 Jyrkkälän kodeissa oli noin 2 500 asukasta. Lasten kasvettua moni jäi asumaan Jyrkkälään, ja nykyään alueella on asukkaita noin puolet vähemmän kuin alkuvuosina. Väestön ikääntyessä niin Jyrkkälän kuin muidenkin asuinalueiden on vastattava erilaistuviin asukastarpeisiin. Samankaltaisessa tilanteessa on laskettu Suomessa olevan lähes sata 1960–70 -luvuilla rakennettua lähiötä.
Jyrkkälän uusi ”kylämäinen” ilme on saanut jo kiitosta niin vierailijoilta kuin asukkailtakin. Alun perin samalla muotilla tehdyt talot muodostavat nyt moni-ilmeisen kaupunginosan, jossa on useita erilaisia pihapiirejä. Kaupunginosan sydämen muodostaa kävelykatu, Jyrkkälänpolku, ja ulkoalueet ovat avointa kaupunkipuistoa.
– Allianssimalli mahdollisti hankkeen räätälöinnin ja joustavuuden. Lopputuloksena saimme toimivan, tilaajan tavoitteiden ja asukkaiden tarpeiden mukaisen uudistetun asuinalueen, jonka arkkitehtoninen kokonaisilme yksilöllisine piirteineen on jo rakennusvaiheessa saanut runsaasti positiivista huomiota, Marjatta Roth sanoo.
